Kalliomaalauksia ja rajatolppien taputtelua Karjalan Pyhäjärvellä

Karjalan Pyhäjärvellä vesillä liikkuessa kohtaa niin nykyisiä kuin menneitäkin rajoja. Rajavyöhykkeiden ja -paalujen lisäksi Pyhäjärvellä pääsee tutkimaan Louhisaaren kalliomaalausta.

Karjalan Pyhäjärvi Kiteen Kesälahdella on Suomen Pyhäjärvistä suurin. Poikkeuksellisen kirkas vesistö on myös suurin Suomen 19 rajajärvestä. Karjalan Pyhäjärvi on osittain Suomen ja osittain Venäjän puolella. Pyhäjärvessä kelluvia keltaisia rajavyöhykkeen tolppia on hauska käydä katsomassa kesäisellä vene- tai melontaretkellä. Kanootin keula on kuitenkin pidettävä visusti rajavyöhykkeen ulkopuolella, koska vyöhykkeen rajan ylitys on laissa kielletty. Vyöhykkeen tunnistaa keltaisista tolpista, joissa on mustalla kirjoitettu rajavyöhyketeksti.

Rajavyöhyketolppa Karjalan Pyhäjärvellä

Rajavyöhyketolppien tervehtimiseen kannattaa yhdistää Louhisaaren kalliomaalausten ihailu. Vaikka muuten vesistöretkilleen toivoisi aurinkoisia päiviä, on Pyhäjärvelle hyvä suunnata kostean sään vallitessa, sillä silloin kalliomaalaukset nousevat parhaiten esiin. Vuonna 1988 löydetyt kalliomaalaukset sijaitsevat Louhisaaren länsirannan vedestä suoraan nousevan kallioseinämän eteläpäässä. Seinästä voi havaita harvinaisen rykelmän hirviä, kämmenen kuvan sekä ihmishahmon. Rajavyöhyke poijuineen on kiinni Louhisaaren itäreunassa. Maalaukset sijaitsevat kuitenkin rajavyöhykkeen ulkopuolella, joten erillistä lupaa maalausten lähestymiseen ei tarvita. 

Melonta on hauska tapa tutustua ympäristöön

Karjalan Pyhäjärvessä on lähes 400 saarta, joista suurimmat Suitsansaari ja Sarvisalo sijaitsevat lähellä rajavyöhykettä. Näistä erityisesti Suitsa on lukuisten rajojen saari. Saaren eteläosa on nykyisin Etelä-Karjalaa, pohjoisosa Pohjois-Karjalaa. Saaresta voi löytää kallioon hakatun kruunun ja ristin, jotka muistuttavat Uudenkaupungin rauhan rajasta vuodelta 1721. Tuolloin saaren pohjoisosa kuului Ruotsille ja eteläosa Venäjälle.

Saarissa saa pääsääntöisesti retkeillä tai yöpyä kaikessa rauhassa

Hyviä lähtöpaikkoja vesistöretkelle ovat Laklanlahti, josta matkaa kalliomaalauksille tulee noin kolme kilometriä tai Sarvisalon Kutronlahti, josta vesiteitse kuljettavaa noin kahdeksan kilometriä.

Lähtöpaikat:

Muita mielenkiintoisia kohteita melojalle:

Jänisjoella pääset melomaan jokimaisemissa. Noin 200 kilometriä pitkä Jänisjoki alkaa Aittojärvestä Enosta ja laskee Laatokkaan Venäjän puolelle. Suomen puoleisen melontareitin maisemat vaihtelevat latvavesien korpimaisemista eteläosan maaseutumaisemiin. 

Retkipaikan artikkeli

Mantsin matalikko keskellä kirkkainta Puruvettä on todellinen ihme. Hiekkainen matalikko keskellä syvää järveä on normaalisti juuri ja juuri veden pinnan yläpuolella. Matalan veden aikaan Mantsilla kasvaa myös kukkia ja paikka onkin silloin ainutlaatuisimmillaan.

Endorfiininmetsästäjän artikkeli

Palveluntarjoajat

Lakeland Karelia Oy tarjoaa ohjattua kajakkimelontaa. Paketteihin sisältyvät varusteet, ohjaus, eväät ja juomavesi. Retkiä löytyy niin aloittelijoille, kuin kokeneemmillekin melojille.

Lakeland Karelia Oy

Taina Arvekari

040 041 8933

welcome@lakelandkarelia.fi

Tutustu ja varaa

© 2021 KESKI-KARJALAN KEHITYSYHTIÖ OY KETI